Ilkka Ronkainen
Maailman parasta rakentamassa
- Suomalaisen tulosjohtamisen synty, kukoistus ja kehitys 1976-93
ISBN: 978-9-523-18632-3
296 Seiten | € 33.00
Buch [Gebundenes Buch]
Erscheinungsdatum:
20.02.2023
Politik
Ilkka Ronkainen
Maailman parasta rakentamassa
Suomalaisen tulosjohtamisen synty, kukoistus ja kehitys 1976-93
Suomalaisissa yrityksissä kehitettiin 1970-1980-luvuilla oma ja ainutlaatuinen johtamisjärjestelmä, joka sai nimekseen tulosjohtaminen. Kirja kertoo tarinan suomalaisen tulosjohtamisen synnystä ja kehityksestä vuosina 1976-93. Keskeisessä roolissa oli Jouko H. Nissinen ja Yritystaito Oy. Kirjan tekijä oli kehittämissä tulosjohtamista julkishallinnon johtamisjärjestelmäksi. Siitä tuli 1990-luvulla Suomen julkisen sektorin johtamisjärjestelmä, ensin edelläkävijäkunnissa, sitten valtiolla ja lopuksi koko hallinnossa.
Tutkimukset kertovat, että organisaation menestykseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johtaminen. Suomalaiset konsultit kiersivät maailmalla oppimassa ja kehittivät tulosjohtamista niin, että Suomen julkishallinto oli johtamisessa edelläkävijä maailmassa.
Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Tähän on varmaan vaikuttaneet monet tekijät, eniten Suomen valtiojohdon kaksi viisasta päätöstä. Ensimmäinen oli 1970-luvulla tehty päätös hyvinvointivaltiosta ja toinen 1980-luvulla tehty päätös kaksiportaisesta hallinnosta, jossa päätösvalta delegoitiin kunnille. Luotiin ainutlaatuinen kuntalaisvetoinen yhteiskuntamalli, joka mahdollisti maailman parhaan julkishallinnon rakentamisen tulosjohtamisen avulla.
Tämä kirja on "Maailman parasta rakentamassa" -kirjasarjan ensimmäisessä osa. Kirja ei ole dokumentti, vaan henkilökohtainen muistelmateos.
Tutkimukset kertovat, että organisaation menestykseen vaikuttavista tekijöistä merkittävin on johtaminen. Suomalaiset konsultit kiersivät maailmalla oppimassa ja kehittivät tulosjohtamista niin, että Suomen julkishallinto oli johtamisessa edelläkävijä maailmassa.
Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Tähän on varmaan vaikuttaneet monet tekijät, eniten Suomen valtiojohdon kaksi viisasta päätöstä. Ensimmäinen oli 1970-luvulla tehty päätös hyvinvointivaltiosta ja toinen 1980-luvulla tehty päätös kaksiportaisesta hallinnosta, jossa päätösvalta delegoitiin kunnille. Luotiin ainutlaatuinen kuntalaisvetoinen yhteiskuntamalli, joka mahdollisti maailman parhaan julkishallinnon rakentamisen tulosjohtamisen avulla.
Tämä kirja on "Maailman parasta rakentamassa" -kirjasarjan ensimmäisessä osa. Kirja ei ole dokumentti, vaan henkilökohtainen muistelmateos.
Unterstütze den lokalen Buchhandel
Nutze die PLZ-Suche um einen Buchhändler in Deiner Nähe zu finden.
Bestelle dieses Buch im Internet
Veröffentlichung: | 20.02.2023 |
Höhe/Breite/Gewicht | H 21,6 cm / B 15,3 cm / 544 g |
Seiten | 296 |
Art des Mediums | Buch [Gebundenes Buch] |
Preis DE | EUR 33.00 |
Preis AT | EUR 34.00 |
Auflage | 1. Auflage |
ISBN-13 | 978-9-523-18632-3 |
ISBN-10 | 9523186329 |
Über den Autor
Liikkeenjohdon konsultti, VTM Ilkka Ronkainen (synt. 1949) on ollut yksi Suomen julkisen sektorin tulosjohtamisen ja sen organisaatioon juurruttamismenetelmän, prosessikonsultoinnin, keskeisistä kehittäjistä. Hän on konsultoinut 1987 alkaen yli 200 kuntaa, kymmeniä kuntayhtymiä ja maakuntaliittoja. Hän on valmentanut Suomessa noin 35 000 virkamiestä kaikilla julkisen sektorin tasoilla mukaan lukien 100 kansanedustajaa, 5 000 poliittista päättäjää maakunnissa, kuntayhtymissä ja kunnissa. Ilkka Ronkainen on ollut kuntajakoselvittäjänä ja osallistunut 20 kunnan kuntaliitosprosesseihin.Viimeiset vuodet hän kirjoittanut kirjoja omasta elämästään, toisesta kotimaastaan Armeniasta ja Suomen kehityksestä. Kirja "Maailman parasta rakentamassa" on hänen 11 kirjansa ja kolmas kirja suomalaista yhteiskuntaa käsittelevässä sarjassa. Edelliset kirjat ovat: "Hyvinvointivaltiosta arvokkuusyhteiskuntaan -kunta paradigman muutoksen kourissa" (BoD 2021) ja "Maakunnallinen kuntayhtymä soteuudistuksen tavoitteiden toteuttajana -tutkimus Marinin hallituksen soteuudistuksen tavoitteiden toteutumisesta Etelä-Karjalassa ja neljässä muussa maakunnassa 2008-2019" (BoD 2022).